Taas perjantai! Mihin tämä aika menee?!
Tunnustan, että tässä kävi nyt kuitenkin niin että minun oli eilen kuunneltava kehoani ja syötävä enemmän kuin vain pusseja. Kyllä se täysnutraus vaan on niin kova juttu, että ei sitä meinaa montaa päivää kestää ellei ole tosi kova motivaatio ja juuri sopiva vireystila muutenkin. Minulla ei ollut nyt tällainen hetki; kroppa oli väsynyt, voimaton ,nuutunut ja flunssa yritti iskeä. Sain flunssan torjuttua kun hain heti apteeksista FluAcute Zinc+ flunssanestosuihketta. Eilinen meni osanutraten kaloreiden jäädessä 1200kcal ja mun olo oli niin hyvä!! Kroppa oikein huokaisi kun söin jäätelön! :D Kroppa vaan tarvitsi sen! Ja ne riisikakut Nurtilett kasviskeiton kylkeen, nams!!!
Sanoisin näin jatkoa ajatellen että ennen jotain tärkeää juhlaa/tapahtumaa tms. sellainen 3-4 päivän joko Nutraus tai ketokarppaus ajaa asian - siis nesteet pois asian. Jos haluaa litteän vatsan niin kuin minä haluan viikon päästä oleviin häihin. On tiukka kynähame enkä halua että vatsa pömpöttää. Voisi vetää hiilarit alle 20g siinä muutamia päiviä ennen. Poistaa kaikista tehokkaimmin nesteet.
Asiasta toiseen. Mua yleensä ärsyttää ällöttävät quotet, mutta tää on yksi mun lemppareista :)
Tämä on vaan niin totta!Pätee laihduttamiseen ja itsellä opiskeluun. Moni kokopäivätyössä käyvä ajattelee, että en todellakaan ala opiskelemaan! Huomaan, että tosi moni elää tavallaan niin hetkessä; "käyn töissä enkä muuta enää jaksa". Mutta kuitenkin jos joku heille sanoisi että teet duunia 2kk ja sulla on paperit kädessä - varmaan suurin osa olisi valmis vähän aikaa tekemään edemmän töitä. Mutta sitten kun aletaan puhumaan vuosista, ihmiset lannistuu. Pätee myös siihen laihduttamiseen. Omallakin kohdalla nää yliopisto-opinnot tulee kestämään 5 vuotta. Se tuntuu todella pitkältä ajalta, mutta se 5 vuotta tulee kulumaan joka tapauksessa jos vaan hengissä säilyy! Pitää vaan ajatella niin että kuinka kiva on sitten 5 vuoden päästä todeta, että hupsista keikkaa, niin se aika vierähti ja nyt on paperit kädessä!!
Sama pätee painon pudottamiseen. Itse olen myös sellainen hätähousu, että äkkiä pois kaikki kilot. Kun pitäisi muistaa ajatella pitkällä tähtäimellä - jos koko kesän katson miten syön niin voin olla tosi hoikka jo syksyllä, puhumattakaan ensi joulusta. Yksi vuosi menee tosi nopeasti, mutta kyllähän siihen vuoteen toisaalta saa mahtumaan monta päivää jolloin se herkkumopo saattaa lähteä käsistä. Sitä en kiellä. Sen vuoksi "päivä kerrallaan" ajatuksella on hyvä edetä. Kehua itseään jokaisesta päivästä joka on sujunut hyvin ja jakaa sitä urakkaa osiin. Silloin kun itse lähdin pudottamaan painoa sieltä 93kg, palkitsin itseni aina 5 kilon välein: kampaaja, uudet kengät, jne. Ja opinnoissa saan aina hirveät kiksit kun kurssi on suoritettu ja saa arvosanan. "Elän" ja opiskelen sillä ilolla taas pitkään.
Todella hyvä pointti ja tarpeeseen tuli, jälleen kerran :) Kuinka se voikin olla niin, että toiset ihmiset osaavat juuri oikealla hetkellä viestittää minulle tarvitsemani asiat? Voisiko se olla sitä, että korkeampi voimamme puhuu meille toisten ihmisten kautta? Kiitos tästä uudesta näkökulmasta! Se on huomenna tuiki tarpeellinen, kun ryhdyn kokoamaan itseäni ja elämäntapamuutostani herkuttelupäivien jäljiltä.
VastaaPoistaMeillä on sielujen yhteys :)
Poista