Laihdutuksen lopettaminen?

Mitenhän saisin tämän aiheen herättämät ajatukset paperille. Luin tuossa äskettäin Too big to me uuden postauksen "uusi alkuja vuodesta toiseen". Ja on kyllä niin pirun totta jo tuo otsikko! Kyllähän se laittaa miettimään mikä kumma tässä hommassa mättää?

Kesäkuussa paino oli vielä hyvät 75kg ja kesä nosti sen arvatenkin. Mutta jotenkin mulla ei tuon kesäkuun jälkeen ollut edes sellaista suunnitelmaan miten kesästä selviän - tai oli. Oli ajatus käydä kovasti juoksemassa mutta se ei auttanut. Ei auta siinä vaiheessa kun on jo repsahtanut mättämään herkkuja - väsyttää niin että meinaa pystyyn nukahtaa ja mittari ulkona näyttää +24 astetta. Lähteä nyt turvoneena tuonne paahteeseen jolkottamaan. 

Liikuntaan liittyy itselläni monta ongelmaa. Ensinnäkin se, että yhä edelleen liikunta liittyy minulla laihtumiseen eli ulkonäköön. Okei, tykkään kyllä kun on hyvä kunto ja jaksaa vaikka vetästä 8km lenkin ettei tunnu missään, mutta. Pärjään hyvin myös ilman liikuntaa. Jos ruokavalio vaan on kunnossa ettei syö liikaa sokeria niin se riittää minulla hyvään oloon. En siis ole mitenkään riipuvainen liikunnasta vaikka siitä ihan hyvä olo tuleekin. Pystyn ihan vallan olemaan ilman liikuntaa. On siis tosi vaikeaa saada liikuntaa muutettua joksikin mitä tekisin riippumatta muista olosuhteista - että lähtisin ulos vaikka sataa kaatamalla, vaikka on pimeää, vaikka ei huvita ja vaikka olen juuri vetänyt monta päivää putkeen herkkuja.

Toinen ongelma on liikunnan julkisuus - eli se että pitää lähteä ulos / salille tms. ihmisten ilmoille. Jos minulla olisi kotona jokin rakkine (johon ei nyt ole varaa) saattaisin jopa liikkuakin silloin kuin nuo ylläolevat määreet - sataa kaatamalla, on pimeää, ei huvita ja vaikka olen juuri vetänyt monta päivää putkeen herkkuja - täyttyisivät. Voisi olla kotona, sisällä, lämpimässä eikä kukaan näkisi turvonnutta vatsaani ja hyllyviä poskiani. Tämän rakkineen hankkiminen on kyllä suunnitelmissa tulevaisuudessa.

Miksi sitten taas aloittaa uudestaan laihdutus ja vieläpä näillä pusseilla, eiväthän ne tuoneet pysyvää muutosta viimeksikään? No mitä sitten? En halua luovuttaakaan. Moni tekee niinkin. Lopettaa laihduttaminen? Mutta kun ei ole tyytyväinen näinkään? Tiedän, että itseni kohdalla siitä tulisi jotain itsepetosta - "joo, oon ihan tyytyväinen itseeni läskinä, en laihduta enää", joten seurauksena siitä olisi joko a) pysyn tällaisena enkä ole tyytyväinen tai b) lihon vaan lisää. En millään jaksa uskoa, että siitä seuraisi c) alkaisin mystisesti laihtua.

Yhä edelleen uskon siihen, että kannattaa ensin laihduttaa (millä keinolla vaan) siihen painoon missä on edes suht hyvä olla ja siitä lähteä harjoittelemaan painon ylläpitämistä. Lähteä siis varovasti nostamaan kaloreita ja katsoa missä vaiheessa ja millä kaloreilla paino alkaa pysymään. Jos tähän pisteeseen itsekin pääsisi niin se olisi jotain jo se!