maanantai 15. elokuuta 2016

Nutraus vol. sata

No ei nyt ehkä vol. 100 mutta vol. 3? Alkuun yritin lähteä karistamaan lomakiloja, uskokaa tai älkää, lisäämällä syömistä ja lisäämällä liikuntaa! 

Mutta ketun vatut! Ei tuu mitään. Kyllä tää taas tartteen sen kunnon katkon. Parin viikon nutrausrääkin, niin saa nestepöhön pois ja motivaation takas! Se hiljanen hissutus (lanseeraan nyt tällasen uuden painonpudotustermin) ei vaan toimi, viime viikon yritin - arkipäivät meni hyvin ja viikonloppu hyvin huonosti. Ja siinäpä se onkin - sen takia niitä tuloksia ei tule ja motivaatio ei pysy koska viikonlopulla saa tuhottua koko viikon. Ja koska tahti on etanan luokkaa ei se motivaatio kanna viikonlopun yli. Hissutus sopii silloin kun yrittää ylläpitää painoa tai pudotella hiljalleen viimeisiä kiloja. Mutta alkuun, kun nestettä on taas se + 5kiloa, se ei riitä. 

Ja se hissutus on minullakin suunnitelmissa kyllä. Ensin pari viikkoa Nutrausta - haen tänään 10pvä:n paketin ja entisiäkin on vielä varastossa joten seuraavalle 2 viikolle on pusseja. Sitten hissuttelua 1500kcal/vrk ja 3krt/viikossa liikuntaa. 

Ihan jo leikittelin ajatuksella jos kävisi vaa'assa tänään, mutta ei pirkule se tulisi olemaan kauheaa, 85kg veikkaan? Eli kaikki varmaan tullut takas mistä silloin lähdettiin. Mutta tapahtunut mikä tapahtunut ja se on niin ihanaa toisaalta nähdä se huima pudotus. Koska sitten harmittaa kun on pari viikkoa Nutrannut eikä tiedä paljonko lähtöpaino oli. 

Ja sitä painoa on kyllä pakko alkaa säännöllisesti seuraamaan sitten kun alan hissuttelemaan joten miksi en nyt vaan katsoisi totuutta silmiin? Totuuden silmiin katsominen on vähän kaksiteräinen miekka - toisaalta se voi estää sortumista tehokkaasti ja toisaalta taas lannistaa tosi pahasti. Siitä seuraa helposti sellaista negatiivista itsensä ruoskintaa - olen paska kun olen taas antanut itseni lihoa, en opi koskaan. 

Ja opinko koskaan? Miksi sahaan tässä +/- 10 kilossa? En edes enää haaveile suuremmasta pudotuksesta vaan olisin ihan tyytyväinen jos saisin painon pidettyä siellä 73-75kg:ssa. Mutta pakko tässä on edelleen yrittää. Kai se kertoo siitä ettei ne elämäntavat ole vieläkään muuttuneet. Kun sortuu jää putki helposti päälle. Mutta en tiedä miten se putki ei jäisi päälle? 

Silläkin tavalla sanotaan, että kun pudottaa painoa on ihan turha samaan aikaan kuvitellakaan vielä opettelevansa sokerin kohtuukulutusta koska laihdutuksesta johtuvan energiavajeen kanssa se ei tule onnistumaan. Vaan herkkujen kohtuukäyttöä tulisi opetella silloin kun energiansaanti on normaali - eli silloin kun ei laihduta. Tämä teoria perustuu siihen, että se herkkuhimo olisi energiavajeesta johtuvaa ja ensin täytyy korjata energiavaje jotta se ei aiheuta herkkuhimoa. 

2 kommenttia:

  1. On tämä sellainen loputon suo tämä painonhallinta! Kun tietäiskin, miten homman ottais haltuun eikä koskaan enää kompuroisi... Viisasten kiveä ei ole tarjota, mutta yritetään yhdessä löytää se. Vertaistuki auttaa monessa muussakin ongelmassa :) Hurjasti tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Katsoin jo mahtavaa pudotustasi yli 4kiloa ekan viikon jälkeen!! Mahtavaa!

      Poista